Jos kloonaisin itseni ja tappaisin sen olisiko se sillon itsemurha  vai murha? Tyhmä kysymys tottakai se olisi murha. Haluisin kyllä kloonata itseni, niin pääsisin väittelemään itse itseni kanssa, saattais tulla aika mielenkiintosia keskusteluja. 

 

Geenimanipulaatio, solunmukkaus,ihmisten kloonaaminen tms aavistuksen kyseenalaiset tieteenalat pitäisi laillistaa. Tämä siksi, koska käsitykseni mukaan nykyinen laki pohjautuu siihen ajatukseen, että ihminen on Jumalan luoma ja siksi sitä ei saisi muokata. Kun kerran nykyisetkin lait ovat jo ristiriidassa Raamatun kanssa, niin pitäisi vain rehellisesti pitää kirkko ja valtio erilläään. Jos, ei haluta Raamattua totella niin tämmöinen tekopyhä pelleily pitäisi lopettaa ja suhtautua asiaan suoraan maallisesta näkökulmasta. 

 

Maallisesta näkökulmasta geenimanipulaatio on hyväksyttävää, sillä tarkoituksena on parentaa ihmisten elintasoa, joka on varsin jalo tarkoitus. Turhat kiellot pyllyyn ja ihmis alkioilla leikkimään. Minkälaisia ihmisiä sitä tulevaisuudessa tuleekaan, kun vähän jalostetaan ihmisrotua, no se jää nähtäväksi.

 

 

 

Omia pohdintoja kristinuskosta

 

Vanhassatestamentissa on paljon hämmentäviä ja outoja käskyjä ja lakeja, jotka kyllä panee miettimään, että mikä ihmeen uskonto tämä nyt oikein onkaan. Olen pohtinut kovasti asiaa ja päätynyt seuraavaanlaiseen teoriaan:

 

Jumala haluaa meille vain hyvää, sen takia kaikki mikä tekee ihmiselle pahaa on kielletty. Ei siis sen takia, että kiva kiellettäisiin vaan juuri kaikki ei kiva on kielletty. Esimerkiksi alkoholia ei ole kielletty raamatussa, mutta humaltuminen sensijaan on, sillä yleensä kännäämäämisen jälkeen herää krapulassa ja sillon vituttaa. Sekä kun ajatellaan pidemmälle niin ei ole ihmisen kropalle hyväksi, että nauttii liikaa alkoholi nimistä myrkkyä. 

 

Sillon kun alkaa raamatun kiellot ja määräykset ahdistaa, niin pitää muistaa, että Jeesus tuli vapauttamaan meidät lain orjuudesta. Sillä saatana haluaa, että me vain ahdistumme näistä kielloista ja jumitumme niihin liian pitkäksi aikaa. Jumala ei todellakaan säätänyt lakeja sen takia, että me itkettäis täällä ja kelailtais kuinka nihkeetä kaikki  määräykset onkaan. Ne eivät ole meidän kiusaksi vaan ohjeiksi ja sitä varten, että olisimme onnellisempia.

 

Tämä teoria on toistaiseksi osoittautunut aukottomaksi ja sopii saumattomasti yhteen Raamatun kanssa. Sillä kun mitä tahansa kieltoa tai käskyä mietitään tarkemmin, niin takan on aina se, että ihminen olisi onnellisempi ja oikeasti niissä ollaan todellakin ihmisen asialla, sillä Jumalahan rakastaa meitä niin älyttömästi ja haluaa meille vain parasta. 

 

Jos sattuisi niin,  että jokun tätä lukee ja on erimieltä, niin otan mielelläni vastaan kaikkimahdolliset huomautukset, kysymykset ja erimieliset näkökannat. :P

 

 

Eipä sen enempää tällä kertaa. Jatkan iltaa valvomisella ja kohta nukkumaan. Over and out.

Nyt ku viimesie vedellään tän vuosikymmenen osalta ja kaikki mediat toitottaa kaikenmaailman listauksia vuosikymmene parhaista leffoista,kaikesta bandeista etc. Niin pitäähän, sitä nyt itsekkin jakaa omat pienet ajatukset tästä vuosikymmenestä.

 

Tämä on ensimmäinen kokonainen vuosikymmen mitä olen elänyt ja semmoiset 6 kappaletta olisi viellä todennäköisesti edessä. Luetellaanpaa mitä merkittävää on tapahtunut tässä vuosikymmenessä, tai mitä mieleeni on jäänyt:

-wtc iskut

-sika ja lintu influenssat

-koulusurmat

-tsunamit.

Kun spontaanisti vain ajattelin tätä vuosikymmentä ja mietin merkittäviä asioita, niin suuren katastrofit ja mullistukset ilmesesti jää ihmisen mieleen päällimmäisenä.

 

Seuraavaksi vähän henkilökohtaisempaan aiheeseen, eli mitä on omassa elämässäni tapahtunut ja suorittanut:

-peruskoulu

-masennus ja siitä paraneminen

-vanhempien ero

-itsemurha yritys (itsemurha-0 elämä-1 elämä voittaa prkl ja nyt sitä eletään vaikka pää kainalossa mähän en täältä oo lähössä!)

-hevari, punkkari ja räppäri hius tyylit tuli käytyä läpi

 

Ja ettei tulisi pelkkää listaamista käyn jokaisen asian läpi. Perus koulu tuli tosiaan suoritettua kokonaisuudessaan keskiarvo oli melko keskinkertainen, mutta olen ihan tyytyväinen siihen. Tässä vaiheessa ei voi olla kuin iloinen, että se kymmenvuoden piina on viimein ohi. Masennuin parin vuoden aikana aika vitun pahasti ja pahimmillaan se johti tosiaan siihen, että joduin suljetulle osastolle ja yhtenä päivänä hoitaja tuli mun huoneeseen jossa, mä olin lakana kaulan ympärillä ja valmiina hirttäytymään. Se oli todella todella pienestä kiinni ihan vain muutamista minuuteista, että kirjoittaisinko tätä tässä vai en. Ja ONNEKSI niin kävi, että tässä ollaan elämän halu on palannut täysin ja tästä se elämä vasta kunnolla alkaakin.

 

Vanhempien erosta, en ole ikinä kirjoittanut nettiin, tai puhunut siitä kauheasti, mutta käynpä asian tässä lyhykäisesti läpi. Olen päässyt asiasta jo hyvin yli ja sen takia onnistun nähdä asian valoisat puolet paremmin. Kaksi niin erillaista ihmistä kuin minun vanhemmpani eivät rehellisesti sanottuna elää toistensa kanssa, ja kun sukset menee niin pahasti ristiin on paljon pahempi elää erolla toisista kuin yhdessä. Uskon, että jos vanhempani eivät olisi eronneet kokisin perheeni vain rikkoutuneemmaksi kuin näin erollaan. Näin jälkeen päin tarkastellessa se on todella hyvä asia, että vanhempani aikoinaan erosivat ja ajattelen asian pikemminkin rikkautena, sillä minulla on ollut lapsuudessani aina kaksi hyvää kotia siinä missä muilla on ollut vain yksi. :)

 

Tämä vuosikymmen käsittää aikalailla teineys vuodet ja kymmenen vuoden aikana sitä on ehtinyt kasvaa pienen pienestä 7 vuotiaasta lapsukaisesta 17 vuotiaaksi teineksi/nuorukaiseksi miten sitten asian ikinä haluaakaan ilmaista. Ja mukaan on mahtunut muutamakin ulkonäkökriisi ja painiskelua hiuksien, vaatteiden, ruumiinja ulkonäön kanssa. Hius muodin ääripäät lienee: todella ruma ja pitkä letti kasvatin kolmevuotta ja leikkasin lopulta pois. Sen paikalle tuli keesi josta itse tykkäsin ja muutkin ilmeisti jonkun verran (tai sit kukaan ei vaan kehdannu vinee mulle asiasta:P). Keesiä jaksoin pystyttää melkein vuoden ajan ja ajalin siiliksi joka on siis nykyiset hiukseni. Siili hiustyylinä on mukava ja käytännöllinen suosittelen kaikille(paitsi tytöille). Keesi on myös siitä hyvä, että se sopii monille nörteille, hoppareille ja taviksille sekä tietysti porno tähdille. ;)

 

 

 

Nyt on tarpeeksi murehdittu ja pohdittu menneitä. Seuraavaksi kurkistetaanki vähän tulevaisuuteen. Mitä kaikkea sitä mahtaakaan tapahtua ensi vuosikymmen aikana.

 

Ikävät asiat, eka kaikkea suuria ja massiivisa sekä isoja asioita tulee hyvin todennäköisesti tapahtumaan. Ei sillä, että nyt povaan maailmanloppu vaan ihan vain realistisesti mietittyjä asioita joita tulee viellä tapahtumaan:

 

-rutkasti massiivisia luonnon kastrofeja

-ilmaston lämpenemis hössötystä

-mahdollisesti lisää koulusurmia suomeen ja muualle maailmaan :(

-uudet terrori iskut

-uusi massiivinen tauti

 

Tutulla kaavalla jatketaan ja seuraavaksi omia toiveita, ajatuksia ja tavoitteita ensivuosikymmenelle:

-koulutus, työpaikka ja muutto omilleen

-paljon paljon uusia ihmis suhteita

-elämästä nauttiminen

-elossa pysyminen (ja mähän en oo kuolemassa ainakaan toivonmukaan)

-uskossa pysyminen

 

Tässä vaiheessa kun ajattelen ensi vuosikymmentä, niin se vaikuttaa erittäin lupaavalta, mielenkiintoiselta ja aivan mahtavalta. Masennus on selätetty ja täysi ikäisyys koittaa vuonna 2011. Eli tästä se eläminen vasta kunnolla pyörähtää käyntiin ja alkaa kunnolla aikaisemmat vuodet ovat olleet kanssa ihan kivoja, mutta kyll tulee olemaan seuraavat kymmen vuotta viellä parempia. Positiivinen asia on hyvä asia ja tästä on hyvä lähteä. Odotan seuraavia vuosia innolla ja aijon nauttia joka ikisestä vitun sekunnista tunnista ja päivästä täysin rinnoin, enkä anna elämän lipsua käsistä. En vielläkään oikein tiedä, mikä olen tai mikä haluisin olla ja miltä haluisin näyttää, mutta sen tiedän, että otan siitä viellä selvää!

 

Asennetta prkl!

 Elämän tarkoitus on ollut itselleni jo jonkin aikaa varsin itsestään selvä asia. Siltä varalta, ettei se muille ole yhtä selvää kirjoitan sen nyt tähän, joten kaikki jotka pohtivat elämän tarkoitusta pääsevät sen täältä näppärästi lukaisemaan.

 

Elämän tarkoitus on niinkin simppeli kuin pidä hauskaa. Vaihtoehtoisesti mielehyvän saaminen. Miksi sitten juuri tämä on elämän tarkoitus? Pohtimalla miksi ihmiset ylipäätänsä tekevät mitään johtaa ajatusketju aina samaan tulokseen: että olisi hauskaa. 

 

Käynpä tässä muutaman ajatusketjun läpi. Miksi ihmiset käyvät työssä? -> saadakseen rahaa -> rahalla puolestaan ostetaan jotain kivaa -> tulee parempi mieli. Miksi ihmiset urheilevat? -> urheilusta tulee hyvä mieli. Miksi ihmiset dokaavat ja käyttävät huumeita? -> saadakseen (hetkellisesti) itselleen paremman fiiliksen. Miksi ihmiset uskovat Jumalaan/jumaliin?-> yleensä uskonnot ja sitä kautta myös jumala(t) lupaavat ihmisille jotain hyvää -> ihmisille tulee parempi mieli. Miksi jotkun, sitten eivät tee mitään? -> tämmöiset ihmiset ajattelevat, että tekeminen on liian raskasta, ja näin ollen saadakseen itselleen paremman olon he eivät tee mitään.

 

Toistaiseksi en ole keksinyt viellä mitään asiaa, minkä motiivina olisi pohjimmiltaan jokun muu kuin paremman fiiliksen tavoittelu. Ihmiset eivät siis tee mitään ellei se ole pakko tai ellei siitä saa mielihyvää. Voisi luulla, että asiat eivät olisi ihan näin yksinkertaisia, mutta siltä se vain vaikuttaa, että elämän on pohjimmiltaan hyvinkin yksinkertaista.

 Jälleen perjantai. Fiilis on hyvä ja mieli täynnä mielenkiintoisia ja vähemmän mielenkiintoisia ajatuksia. Tästä se lähtee.

 

Päivä alkoi varsin kylmissä merkeissä. Piti puoli yhdeksältä olla taas osastolla. Ekaksi auton lämpömittari näyttää -17 astetta muutamaa minuuttia myöhemmin lukema oli  -18 viellä vähän myöhemmin se näyttikin jo -19 astetta. Tässä vaiheessa aloin vähän  "Day after tomorrow"  -leffan fiiliksissä miettimään, että jos tämä vauhti jatkuu niin kohta sitä tulee uusi jääkausi. Ehkä hitusen epätodennäköistä ja näillä näkymin mahdotontakin, mutta kun tarkemmin miettii, että jääkausi olisi se todennäköisin luonnonkatastrofi, mitä täällä suomessa voisi tapahtua. Tornadot, tulivuoret, tulvat ja määnjäristyksiä kun tänne ei ainakaan tule.

 

Osastolla oli tänänä varsin hulpeat joulun juhlistukset. Ohjelmana oli glögiä, piparia ja karaokea. Oli kyllä suhteellisen koominen tilanne kun, joukko masentuneita nuoria, muutama hoitaja ja jotain muuta sairaalan väkeä istuu hiljaa ympyrässä ja taustalla soi Juicen - sika instumentaali versiona. Ainut laulu osuus mikä tuli levyltä oli se epävireisesti laulettu "joulun tähti on verraton" ja kun tämä hoilaus alkoi kuulua niin tulihan siinä, sitten vähän repeillä, koska se tilanne oli jotenkin niin karmea omallatavallaan. Piti, sitten vähän muillekkin avata sitä, että mille oikein naureskelen siinä. Kun sain asiani selitettyä alkoi niitä muitakin vähän naurattaa. Vaikka vihaan joulu lauluja ja en tykkää laulamista niin siitä huolimatta päätin patistaa kaikki laulamaan porsaita äidin oomme kaikki :F ihan vain sen takia, koska muuten ei kukaan laulaisi mitään ja kun kerran siellä oli pakko istua niin piti sitten laittaa kaikki porukalla hoilaamaan niin ei ole niin nolo laulaa yksin.

 

Puolentunnin päästä jokun hoitaja sitten ehdottaa, että jos jokun menee laulamaan niin, sen jälkeen pääsee lähtemään viikonloppu lomille. Valitettavasti osastolla on vain yksi ihminen joka, ei ole yhtä masentunut kuin kaikki muut ja näin ollen pystyisi tähän ankaraan koitokseen ja samalla vähän nolaamaan itsensä. Ja kukapa muukaan tämä henkilö olisi kun minä. No mikäs siinä, mikki käteen ja luikautetaan biisi ja eikun lomille. Lauloinpa, sitten klassikon nirvanan haisee teini hengeltä(anteeks oli ihan pakko suomentaa biisin nimi :p). Eipä se nyt niin paha ollut, tuntemattomien ihmisten edessä sitä nyt voikin vähän noloilla. Muistuipa muuten mieleeni minkä takia en erityisemmin nauti laulamisesta, kun en siinä mikään kummoinen ole.

 

Osastolla minun lisäkseni on seitsemän hiljaista tyttöä jotka eivät reagoi juuri mihinkään mitenkään. Joten jos kaipaan juttu seuraa niin pitääpi tyytyä juttelemaan hoitajien kanssa. Tänäänkin juttelin, zombileffoista yhen punkahtavan hoitajan kanssa. Oli ihan jännä löytää osastolta toinenkin ihminen joka tykkää zombi leffoista. Oli aika läppä ku sanoin, sitten että sairaalassa olis ihan hyvä linnoittautua nii selvis, et seki oli ajatellu samaa asiaa. :D No me zombi hörhöt ollaan vähän tämmösiä.

 

Soitimpa juuri yle äxään legendaariseen "Mitä asiaa!" osioon. Ja kerron vähän perjantain tapahtumista ja fiiliksistä. Viimeksi soitin radioon johonkin random visailuun johon en tienny, mitään vastauksia, mutta kysymyksissä annettiin kolme vastaus vaihtoehtoa, niin annoin toisen kilpailian vastata ekaksi ja näin ollen minulle jäi 50% mahdollisuudet arvata oikein, ja silkalla säkällä voitin kilpailun. Pariviikkoa, sitten jo tämä tapahtui eikä ole vielläkään kuulunut sitä termosmukia joka minulle luvattiin lähettää, Jos hyvin käy niin ne laittaa mukaan myös ylijääneitä kesäkumeja, tosin jos ihan rehellisiä ollaan niin tuskimpa niille mitään käyttöä tulee. No ainahan voin tehdä niistä ilmapalloja jos en niille muuta käyttö keksi. http://www.youtube.com/watch?v=9ogeY5H2h-Q

 

Keksimpä tänään uuden kamppanian nimittäin "vilkuta poliisille". Ja hommahan etenee niin, että kun poliisit ajaa ohi punaisella autola(auaa) niin ekaksi otetaan katsekontakti ja seuraavaksi pieni eleisesti vilkutetaan kyseisille herroille ja koko toimituksen ajan hymyillään ystävällisesti. Plakkarissa on tällä hetkellä kolme vilkutusta ja kamppania on ollut itselläni käynnissä reilun viikon. Huonona puolena tässä toki on se, että pahimmassa tapauksessa jotkun tiukkapipoiset poliisit voivat ottaa, tuttavallisen tervehdyksen vittuiluna, mutta ei auta kuin toivoa, että poliisi sedät eivät olisi kapea katseisia ja ymmärtäisivät, että tähän ei sisälly minkäänlaista takaa-ajatusta.

 

Kerrompa tässä unenikin, niinkuin tapaan kuuluu. Ajelin uudella autolla ja isi ajeli vähän vanhemmalla autolla. Uni itsessään ei ole kovin ihmeellinen, mutta jännäksi, siitä tekee sen tulkinta jonka sitten kuulin isiltäni. Auton ajaminen mielletään yleisesti elämän hallintaan. Näin ollen on merkitys varsin selvä. Ajan yksin ja uudella autolla, eli elämä on ihan hyvin hanskassa ja varsin tuore viellä kun kyseessä on uusi auto. Isälläni puolestaan oli vanha ja ränsistynyt auto ja mukana oli sisaruksia, vanha auto--> elämä alkaa vähitellen jo kääntyä loppuun päin, (ei toki sillä että isukkini olisi vanha tai mitään, mutta kumminkin tajusit pointin) tämän lisäksi oli isälläni kyydissä sisaruksiani, joten ne ovat hänen taakkanaan. Suhtaudun vähän kriittisesti tämmöiseen unien tulkintaan keittiöpsykologialla höstettynä, mutta nyt osui niin harvinaisen nappiin, että ihan jännä oli.

 

Viimeeksi kolme vuotta, sitten kirjoitin blogia ja nyt päätin, että on taas aika aloittaa tämä homma. Tarjoan lukijoilleni vähän tekemistä, näin pimeinä talvi dataus iltoina siitä kun saattaa olal vähän puutetta. Ja kentie tarjoan samalla vähän ajattelemisen aihetta. Tämän tyyppiset asiat olisin muuten luultavasti laittanut facebookkiin, mutta ei oikee meinaa tila riittää. :P Niinkuin Lady sovereign sanoisi "love me or hate me". Tämä sen takia koska blogissani ilmoitan aina mitä musiikkia kuuntelen milloinkin, ihan vain että kartoitan ja selvennän vähän itselleni mistä musiikista tykkään millonkin. Esimerkiksi ehkä ensiviikolla jo vihaan kyseistä biisiä. Ja viellä linkki lauluun http://www.youtube.com/watch?v=0OMTB8YwILY&feature=PlayList&p=92A76BACA02B127A&index=48

 

Elämäni on melko keskivertoa ja suht tylsää, mutta en anna sen asian häiritä sillä tykkään elämästäni juuri tämmöisenä ja olen siihen ihan tyytyväinen. :)